Liikunta

Kaikkia pitäisi kehottaa harrastamaan jonkinmuotoista liikuntaa säännöllisesti, olipa se sitten vaikka vain työ- tai koulumatkapyöräilyä, eivätkä diabeetikot ole mikään poikkeus. Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään ykköstyypin diabetesta sairastavien aikuisten ja teini-ikäisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuten ylipainoa, verenpainetta, korkeita lipidiarvoja. Liikunnan ja lihasaktiivisuuden selkeä puute näyttää aiheuttavan joillekin teini-ikäisille lisääntynyttä insuliiniresistenssiä, taipumusta ylipainoon ja heikentynyttä veren glukoosipitoisuuden hallintaa. Kun lihaksia rasitetaan, lihasten glukoosivarasto (lihasglykogeenia on aikuisella noin 400 g) käytetään ensin. Sen jälkeen poltetaan maksan ja rasvahappojen glukoosia (rasvahappojen hajoamistuotteita).

Liikunta alentaa veren glukoositasoa lisäämällä glukoosin ottoa lihassoluihin lisäämättä kuitenkaan tarvittavan insuliinin määrää. Tämä johtuu siitä, että liikunnan aikana lihakset kuluttavat enemmän glukoosia. Liikunnan jälkeen lihasten insuliiniherkkyys on korkeammalla 2-3 päivän ajan, mikä johtaa suurempaan hypoglykemiariskiin liikuntaa seuraavan vuorokauden aikana. Tämä tarkoittaa, että liikunta 3-4 kertaa viikossa johtaa suurempaan insuliiniherkkyyteen myös liikuntakertojen välillä ja kokonaisinsuliiniannosta voidaan todennäköisesti alentaa. Joskus lisääntynyt insuliiniherkkyys alkaa vasta 4-6 tuntia liikunnan jälkeen ja saattaa osua yöaikaan jos olet harrastanut liikuntaa illalla.