Home

Glukoosin matka verenkiertoon

Veren sisältämä glukoosi (verensokeri) on peräisin ruoan hiilihydraateista. Hiilihydraatteja sisältävät sokeri ja tärkkelyspitoiset ruoka-aineet kuten leipä, pasta ja riisi. Syödessä hiilihydraatit siirtyvät vatsalaukun kautta ohutsuoleen. Siellä hiilihydraatit pilkkoutuvat glukoosiksi. Elimistö muuttaa osan glukoosista kemikaaliksi nimeltään glykogeeni, joka varastoituu maksaan ja lihaksiin. Jäljelle jäänyt glukoosi vapautuu verenkiertoon ja kulkeutuu elimistön solujen ja elinten polttoaineeksi. Itse tehtävissä verensokerin määrityksissä mitataan juuri tätä glukoositasoa. Aivot ja elimistön solut tarvitsevat glukoosista peräisin olevaa energiaa, joten verensokerin terveen tason säilyttäminen on tärkeää.

Aterioinnin aikana sekä sitä seuraavien kahden-kolmen tunnin aikana ruoan sisältämät hiilihydraatit siirtyvät elimistön ja solujen polttoaineeksi. Tämän jälkeen aterian hiilihydraatit on kulutettu loppuun ja verensokeritaso alkaa laskea. Silloin maksa alkaa muuntaa glykogeenivarastojaan takaisin glukoosiksi ja vapauttaa sitä verenkiertoon. Jos syömisestä on kulunut pitkä aika ja elimistön glykogeenivarastot on käytetty loppuun, elimistö alkaa muuntaa rasva- ja proteiinivarastojaan glukoosiksi. Tätä tapahtumaketjua kutsutaan nimellä ”glukoneogeneesi”.

Glukoosilla on siis kolme tapaa päästä verenkiertoon:

  1. Veren pääasiallinen glukoosilähde on syödyn ruoan hiilihydraateissa.
  2. Elimistö muuntaa osan hiilihydraattien glukoosista kemikaaliksi nimeltään glykogeeni, mikä varastoituu maksaan. Jos verensokeritaso laskee liian alhaiseksi, maksa muuntaa glykogeenin takaisin glukoosiksi ja vapauttaa sitä verenkiertoon verensokeritasoa korjaamaan.
  3. Jos hiilihydraatteja ei saada ruokavaliosta ja glykogeenivarastot ovat loppuneet, verensokeritaso laskee. Silloin elimistö alkaa muuntaa glukoosiksi rasva- ja proteiinivarastojaan käyttäen prosessia joka tunnetaan nimellä glukoneogeneesi.
3.333335
arvion joka perustuu 3 annettuun ääneen.